JÄRKEVÄ-hankkeen matkassa osa 1: Miten data valjastetaan palvelemaan järjestöjen tavoitteita?

Digitalisaatiokehityksen myötä järjestöt voivat merkittävästi osallistua datan ja tiedon keräämiseen, käyttöön ja hyödyntämiseen yhteiskunnassa niin alueellisesti kuin paikallisesti. Toteutumisessa nousevat esille vuoropuhelun ja yhteistyön tarve – kehittäminen ja kumppanuudet toimivat yhteiskunnan eri toimijoiden muodostamilla monilla yhdyspinnoilla. Selvitimme Järjestökenttä tietotalouden edistäjinä maaseudulla (JÄRKEVÄ) -hankkeessa näiden mahdollisuuksien toteutumista yleisesti sekä maaseuduilla. 

Jäsenkokemuksen kehittäminen, jäsenhankinta, datatalkoot toiminnalle tärkeiden aiheiden kartoituksen parissa tai syvemmän alueellisen ymmärryksen rakentaminen alueen asukkaiden tarpeista – kaikkiin näihin data voi tuoda uusia mahdollisuuksia myös maaseudun järjestöille. 

Tietotalous on toimintaympäristö, jossa tieto ja osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä uudistumiselle ja menestymiselle. Tietotaloudessa järjestötoimijan on hyvä tunnistaa, mitä datavarantoja heillä on käytössään, mitä muiden toimijoiden dataa on tarjolla ja mitä osaamista heidän tulisi kehittää niiden hyödyntämiseksi toiminnassaan.

JÄRKEVÄ-hankkeessa vastauksia järjestöjen mahdollisuuksiin osallistua datan ja tiedon keräämiseen, käyttöön ja hyödyntämiseen etsittiin järjestötoimijoiden parissa. Hankkeessa haastateltiin Manner-Suomen 14 maakunnan (18sta) laajasti järjestökenttää kokoavia monialaisia neuvottelukuntia, järjestöfoorumeja tai vastaavia yhteistyöorganisaatioita. Keskusteluihin osallistuneet olivat pääasiassa alueella toimivien järjestöjen edustajia, joilla oli verkostoitumisen kautta näkemystä myös maakunnallisesta toiminnasta ja yhteistyöstä. Haastattelujen lisäksi aihetta käsiteltiin ja syvennettiin avoimessa verkkotyöpajassa sekä live-TV-lähetyksessä. Hankkeen toimenpiteitä on kuvattu tarkemmin Maaseutupolitiikka.fi-sivustolla julkaistujen politiikkasuositusten yhteydessä.

Hankkeessa tunnistettiin keskeisiä haasteita, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, miten hyvin järjestöt voivat tuottaa tietoa, palveluja sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia myös järjestöjen ja järjestöjen toimintaan osallistuvien saataville. Datan hyödyntämisen ja tietotalousosaamisen näkökulmasta yksi keskeisimmistä kysymyksistä järjestöille on, että datan, tiedon ja tietotalouden mahdollisuudet ovat järjestöissä vielä pitkälti hyödyntämättä. Tämä johtuu usein joko tietoisuuden puutteesta tietotalouden hyödyistä, osaamisvajeesta tai resurssipulasta.

Myöskään alueellinen yhteistyö tietolähteiden yhdistämisessä ei vielä kunnolla toteudu. Osaltaan tämä johtuu teknisistä haasteista: tieto ei ole yhteismitallista tai data ei ole helposti löydettävissä tai saatavilla. Haasteen muodostaa myös toimintakulttuuri: yhteistyön hyödyt eivät ole kaikille vielä selvät tai toimintamallit ja sitä tukevat tekniset ratkaisut puuttuvat.

Niin hankkeen haastatteluissa kuin työpajassakin nousivat esiin moninaiset mahdollisuudet, joita järjestötieto tarjoaa päätöksenteon tueksi tai kehittämisorganisaatioiden työhön. Esimerkiksi päättäjille saatavilla olisi tietoa päätösten mahdollisista tai tulevista vaikutuksista erityisryhmille ja alueen järjestöjen tiedot yhdistämällä saataisiin runsaasti dataa kunnan päätöksentekoon ja kehittämisorganisaatioille. Paikallistason ajantasainen tieto voisi myös vahvistaa alueellista osallisuutta päätöksenteossa.

Haasteiden rinnalla nähtiin monia mahdollisuuksia. Tietoa kertyy valtavia määriä, joten sen parempi saatavuus yli alue- ja organisaatiorajojen toisi hyötyjä kaikille osapuolille. Osallistujat tunnistivat laajan joukon tapoja, joilla järjestö voi hyötyä datasta tai luoda lisäarvoa muille.

Keväällä 2022 Järkevä-hankkeen dataan keskittynyt Live-TV-lähetys johdatti järjestökenttää tietotalouden hyötyjen äärelle avaamalla teemaan kolme näkökulmaa. Toimitusjohtaja Hanna Hauta-aho Socialasta antoi vinkkejä siihen, miten toiminnasta kertyvää dataa voidaan paremmin hyödyntää. Rotarien Itämeren toimintaverkoston puheenjohtaja Pentti Aspila avasi datan joukkoistamisen mahdollisuuksia järjestötoimijoille käyttäen sinileväkartoituksen parissa tehtyä yhteistyötä malliesimerkkinä. Lopuksi SYKEn asiantuntijat Vuokko Heikinheimo, Hanna Alasalmi ja Timo Pyhälahti avasivat avoimen tiedon tarjoamia mahdollisuuksia ja esittelivät hyödyntämistä helpottavia työkaluja.

Teeman parissa työskentelyä jatkettiin keväällä 2022 järjestetyssä avoimessa verkkotyöpajassa. Yhtäältä työpajassa tarkasteltiin tarjolla olevaa tietoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Toisaalta haettiin yhteisiä tekemisen paikkoja, joiden avulla järjestöjen toimijuus tietotaloudessa vahvistuisi. Keskustelua käytiin pienryhmissä ja hyödynnettiin yhteistä verkkotyöskentelyalustaa. 

Työpajan osallistujat tunnistivat laajan joukon tietovarantoja, joista voitaisiin saada paremmin “tehot irti”. Esiin nostettiin avoimen tiedon ja jäsenrekisteritietojen lisäksi mm. tilinpäätöstiedot, kalenterit, asiakkuuksiin liittyvät tiedot ja palautteet. 

Tietoa kertyy arkistojen lisäksi sähköposteihin, yksilöille ja moneen erilliseen järjestelmään, mikä aiheuttaa hyödyntämisen kannalta monia haasteita. Haasteista huolimatta hyödyntämistapoja löydettiin työpajassa runsaasti ja osallistujat haluaisivat ottaa datan laajamittaisemmin käyttöön mm.:

Vain mielikuvitus näyttää tulosten perusteella olevan rajana etsittäessä tapoja, joilla järjestö voi hyötyä datasta tai luoda lisäarvoa muille.

Osallistujat näkivät siilot ylittävän, pitkäkestoisen yhteistyön keskeisenä edellytyksenä datan laajamittaiselle hyödyntämiselle järjestökentässä. Kaivattiin kokemusten jakamista, vinkkejä palveluntuottajista sekä yhteistä visiota mm. avoimen datan hyödyntämisestä. Jalostetulle, tutkitulle tiedolle on tarvetta. Oma rooli tiedon tuottajana tunnistettiin usean osallistujan organisaatiossa ja järjestön tiedot haluttiin tarjota mm. hyvinvointialueiden hyvinvointikertomuksen tekoon sekä päättäjävaikuttamiseen.

Kehittämiskohteitakin löytyi. Yhteiskäyttöisten, pitkäjänteistä tiedonkeruuta ja tiedontuotantoa tukevien alustojen uskottiin vauhdittavan kehitystä ja painotettiin myös käytettävyyden, tiedonjaon teknisten ja inhimillisten käytäntöjen kehittämistä sekä työn jakoa alueen toimijoiden kesken. Osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen nousi esiin myös yhteistyötä vaativana alueena.

Haastatelluilta kysyttiin, millaista tietoa järjestöt tuottavat, keräävät ja jakavat sekä millaista tietoa tulevaisuudessa voitaisiin hyödyntää. Lisäksi keskusteltiin, miten järjestöt hyödyntävät julkishallinnon ja muiden toimijoiden tuottamaa tietoa? Alla on koottuna joitakin keskeisiä havaintoja haastatteluista.

Järjestöjen neuvottelukunnat ja muut vastaavat yhteistyöelimet ovat toimineet keskeisinä eri toimijoiden tuottaman tiedon foorumeina: tietoa tulee paljon, ja ihmiset tuovat tietoa myös muista yhteyksistä, jota voidaan hyödyntää. Niiden yksi selkeä tehtävä onkin ollut tiedon tuottaminen. 

Yleisesti järjestöissä tietoa hyödynnettiin ja jaettiin tiiviiden verkostojen sisällä ja kesken. Valtakunnalliset suuret järjestöt, kuten Suomen Kylät ja 4H, keräävät laajamittaisesti tietoa paikallistason toimijoilta ja osaavat myös hyödyntää sitä vaikuttavuuden osoittamisessa tai keräävät tietoa eteenpäin julkisen päätöksenteon tueksi. Tietoa voidaan kerätä myös hankkeiden rahoittajille, esimerkiksi STEA-raportointiin kerätään tietoa vaikuttavuudesta. Tämä on samalla tehnyt toimintaa näkyväksi, ja arviointitieto voi myös auttaa järjestöä kehittämään toimintaansa. 

Samaan aikaan järjestöille on voinut olla vaikeaa hahmottaa, mitä tietoa ja miten paljon sitä kertyy. Tätä monimutkaistaa se, että tietoa tuotetaan myös hyvin eri tavoin: tilastollisesti, mutta tieto voi yhtä lailla olla kokemustietoa tai huolenaiheita. 

Yhtäältä ymmärrystä ja tulevaisuuden ennakointiosaamista on kehitetty esimerkiksi osallistumalla webinaareihin, Kuntaliiton ja Leaderin kautta, osallistumalla maakuntien strategiatyöhön jne. Joissain paikoissa puolestaan on voitu nähdä, että kunnan tapaamisissa kerätyt tiedot riittävät ja palvelevat yhteisön tarkoitusta oman alueen hyväksi toimimisessa.

Tiedon keräämiseen, koostamiseen ja hyödyntämiseen tarvittaisiin joka tapauksessa ketteriä ratkaisuja. Yhteiset alueelliset järjestötietoalustat koettiin monessa maakunnassa tärkeiksi. Tietojen päivittäminen on ollut järjestöjen omaehtoisen päivittämisen varassa, mikä vaatii muistuttelua ja resursseja. Joissakin kunnissa voi olla yhteinen tapahtumakalenteri järjestöjen kanssa.

Maakuntaliitot pitävät yllä ja keräävät paljon tietoa. Järjestöt käyttävät maakunnan tarjoamaa avointa tietoa ja kysyvät täsmätietoa myös esimerkiksi rahoitushakuihin. Tällainen tieto on järjestöille erittäin tärkeää. Maakunnissa voidaan tehdä myös järjestökyselyjä mm. maakuntaohjelman seurantaan.

Järjestöt tuntevat hyvin kohderyhmänsä, ja niillä nähtiin olevan merkittävä rooli tiedon välittämisessä  päätöksentekoon. Kansalaisyhteiskunnan ennakointitiedosta koettiin kuitenkin olevan pitkä matka päättäjien pöydälle – mikä on yksi keskeisistä haasteista.

Järjestöillä on laajat mahdollisuudet toimia tahoillaan – yksin ja yhdessä – digitaalisen yhteiskunnan rakentajina sekä tietotalouden ja digiosaamisen edistäjinä ja välittäjinä. Yhteistyötä tarvitaan mm. osaamisen, tuen, tiedonkeruuprosessien ja alustaratkaisujen saralla, jotta järjestöt voivat hyödyntää toiminnassaan teknologian mahdollisuuksia. 

Maaseuduilla järjestöillä on usein suora yhteys ihmisten arkeen, ja siksi niillä on keskeinen rooli myös digitaalisessa siirtymässä. Läpi haastattelujen ja työpajojen yhteistyön ja verkostojen merkitys korostui. Järjestöjen on hyvä ottaa aktiivinen ote muuttuvassa toimintaympäristössä, mutta yksin ei tarvitse kokonaisuutta hallita. Onkin tärkeää muistaa, että vaikuttava yhteistyö tarvitsee myös koordinaatiota ja sen resursointia niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisesti. 

Artikkelin kirjoittajat Hanna Niemi-Hugaerts ja Hanna Vuohelainen TIEKEstä sekä Johanna Aaltonen Turun yliopiston Brahea-keskuksesta ovat olleet mukana JÄRKEVÄ-hankeen työssä. Artikkeli julkaistaan myös Brahea-keskuksen Maalta ja mereltä -blogissa.