Työntekijä- ja työnantajajärjestöt julkaisivat organisaatioille materiaalia digitalisaatiosta keskustelemiseen
Digitaaliset prosessit

Työntekijä- ja työnantajajärjestöt julkaisivat organisaatioille materiaalia digitalisaatiosta keskustelemiseen

8 työelämäjärjestön yhteinen aloite haluaa tukea suomalaisia organisaatioita tekemään digitalisaatioon ja teknologia-avusteiseen työhön liittyviä päätöksiä tietoisesti. Aloite julkaistiin 24.3.2022, ja se sisältää neljä työpaikoille suunnattua digitalisaatiota ja teknologian käyttöä koskevaa keskusteluteemaa. Aloitetta täydentävät päättäjille ja digitalisaation kehittäjille suunnatut toimenpideohjeet.

Aloitteen työryhmään ovat osallistuneet Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kirkon työmarkkinalaitos, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, SAK, Suomen Yrittäjät, STTK ja Valtion työmarkkinalaitos. Teesien ja vuoropuheluteemojen sanoittamiseen on siis osallistunut sekä ammattiliittoja että työnantajajärjestöjä. Työryhmän jäsenten mukaan digitalisaation tuottama murros työelämässä tunnistetaan halki kentän, ja aloite on hyötynyt moniäänisyydestä.

”Digitalisaatio on ihmisten, ei koneiden välinen asia. Se, että työelämän keskeisimmät järjestöt ovat olleet mukana työssä, osoittaa että jaamme tavoitteen edistää vuoropuhelua uuden teknologian ja työn suhteesta”, toteaa Joonas Mikkilä, Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö. ”Uskon ja toivon, että tämä sitoutuneisuus välittyy keskustelujen tueksi tuottamamme oppaan kautta myös yrityksiin ja muihin työyhteisöihin”, Mikkilä jatkaa.

Vuoropuhelut kannustavat tietoiseen kehitystyöhön

Työmarkkinajärjestöt kannustavat työnantajia ja työntekijöitä yhdessä varmistamaan, että työpaikoilla on osaamista ja innostusta hyötyä digitalisaatiosta. Työyhteisön jäsenten yhteinen, avoimesti sanoitettu näkemys parantaa niin tuottavuutta, yksityisiä ja julkisia palveluita, työyhteisöjen toimintaa kuin työhyvinvointia.

Järjestöjen avauksessa on esitelty neljä aihetta, joiden kautta keskustelua digitalisaatiosta ja teknologiasta voi edistää organisaatiossa.

Jokaista aihetta avataan apukysymyksin, jotka auttavat muodostamaan teemaan kannan ja toteuttamaan sitä tukevat toimenpiteet organisaatiossa. Esimerkiksi osaamisen kehittämistä voidaan lähestyä seuraavin kysymyksin: millaista digiosaamista jokainen työyhteisön jäsen tarvitsee, entä mitä taitoja tarvitsee vain tietyissä työtehtävissä? Mitä digitaitoja voi kehittää työtehtävien ohessa? Voisimmeko tehdä yhteistyötä digitaitojemme kehittämisessä esimerkiksi oppilaitosten kanssa?

Digitalisaatio ja työ ei ole vuonna 2022 korkealentoinen aihe, vaan osa arkea ainakin 90 prosentilla työpaikoista. Keskusteluteemoista avautuu paljon käytännön kysymyksiä, joihin organisaatioiden olisi hyvä löytää vastaukset omasta toiminnastaan.

”Haluamme esimerkiksi muistuttaa, että kaikki teknisesti mahdollinen ei ole automaattisesti eettisesti kestävää”, SAKn kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa. ”Esimerkiksi kontrolli, vastuu, tietosuoja ja oikeus irtaantua työstä ovat asioita, jotka tulee ratkaista työpaikoilla. Työn tulee olla tekijälleen hyödyllistä, turvallista ja terveellistä, jotta saamme työuria pidemmiksi ja työn tuottavuutta paremmaksi. Tämä on koko yhteiskunnan taloudellisen tulevaisuuden kannalta tärkeää”, Antila kiteyttää.

Työmarkkinajärjestöjen toimenpideteesit päättäjille ja kehittäjille

Työmarkkinajärjestöt julkaisivat keskusteluteemojen kanssa myös päättäjille ja työelämän kehittäjille tarkoitetun yhteisen näkemyksensä digitalisaation edistämiseksi tarvittavista toimista. Teeseissä korostuvat yhdessä tekeminen, oppimiseen panostaminen, tehtävä-ähkyltä suojaaminen, algoritmien eettiset pelisäännöt ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen.

”Valtion edustajana on ilo todeta, että tämä aloitetyö on istunut hienosti myös julkisen hallinnon strategian tavoitteisiin ja linjauksiin” Valtion työmarkkinalaitosta työryhmässä edustanut neuvotteleva virkamies Marjaana Laine toteaa. ”Strategiauudistuksen kärkiä ovat esimerkiksi hallinnon avoimuus, laadukas tieto ja yhdenvertaisuuden lisäämisen. Tämän työn kautta Suomi vie samalla käytäntöön Euroopan työmarkkinaosapuolten digitalisaatiota koskevaa puitesopimusta (European Social Partners Framework Agreement on Digitalisation).”

Vaikka valtionhallinnon hankkeissa ihmiskeskeinen digitalisaatio näkyy ja kuuluu yhä enemmän, on toimenpideteesit tarkoitettu kaikille organisaatioille, jotka toimivat digitaalisuuden kehittämisen puolesta.

”TIEKEn tapaisen toimijan asema neutraalina ja osaavana tietoyhteiskuntakehityksen edistäjänä antaa hyvät lähtökohdat viritellä työpaikoilla digitalisaatiosta käytävää vuoropuhelua. Ehkäpä kehittäjät voisivat tuottaa työyhteisöjen tueksi napakoita, verkon yli saavutettuvia alustuksia työelämäjärjestöjen keskustelunavauksen teemoista”, Joonas Mikkilä maalailee. ”Moni organisaatio hyötyisi myös lähi- tai etäfasilitaattorista, jonka tuella keskusteluista saataisiin mahdollisimman paljon irti.”

TIEKE mukana edistämässä ihmislähtöistä, osaamiselle rakentuvaa digitalisaatiota

TIEKE edistää osaltaan digitalisaatiota, jonka mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti kaikilla elämänaloilla. Jos kiinnostuksesi organisaation kehittämiseen on herännyt, voit osallistua TIEKEn kokeiluihin tai hyödyntää palvelujamme.

TIEKE on lanseerannut vuonna 2022 digitaitojen osaamismerkistön, joka päivittää työelämässä, opinnoissa ja arjessa tarvittavien taitojen omaksumisen 2020-luvulle. Osaamisen kehittäminen on digitaalisten prosessien ohella toinen toimintamme kärjistä, jota edistävään hanketyöhön kuuluu tänä vuonna esimerkiksi kansainvälistä opettajien digiosaamisen vahvistamista ja järjestöjen roolin vahvistamista digitaitojen viejänä maaseudulle.

GDPR2DSM-hankkeessa TIEKE yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa auttaa pk-yrityksiä huolehtimaan organisaationsa ja asiakkaidensa tietosuojasta parhaalla mahdollisella tavalla.

TIEKE tarjoaa Datasta kasvua -hankkeessa matkailu- ja ravintola-alan yrityksille valmennusta liiketoiminnan kehittämiseksi datataloudessa – kestävällä ja tehokkaalla tavalla. Digipalveluiden ja -tuotteiden kehitys ja hankinta tulee kytkeä vihreän siirtymän tavoitteisiin. Koska digitaalinen ei tarkoita automaattisesti ilmastoystävällistä, tukee Green ICT-hankeperheemme päästöjen pienentämisessä. Käynnissä ovat hankkeet Keski-Suomessa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Lue seuraavaksi