Avainsana: osaaminen

Sitran selvitys piirtää kuvan Suomen koulutusinvestointien painopisteistä ja rahalähteistä. Arvioissa otetaan huomioon myös erilaiset tuet. Tiedosta-lehti poimi selvityksestä keskeiset kokonaisluvut ja johtopäätökset.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

Globaalit muutokset kuten digitalisaatio ja ilmastonmuutos muuttavat tapaamme tehdä työtä. Jotta jatkuva oppiminen voidaan viedä seuraavalle tasolle, on oltava rohkeutta kokeilla ja investoida osaamiseen.

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen systemaattinen kehittäminen on yhä suuremmassa roolissa. Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.

Ihmiset tarvitsevat aikaa ja levollista ilmapiiriä uuden omaksumiseen. Tulos on sitä parempi, mitä tunnollisemmin ideariihessä kypsyteltyjä malleja testataan käytännössä.

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

Kun alanvaihto kohtaa yhä useampaa, työkalupakkiin tarvitaan myös tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia.

Tavoite on vaativa ja edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista uudistumista oppimisympäristön kaikilla tasoilla. Työtä on tehtävänä, mutta lähtökohta kansainvälisessä vertailussa on hyvä.

Perinteinen tutkinto ei ole enää kuin lupa tulla täydennyskoulutukseen. Tarvitaan uusia oppimisen tapoja ja rakenteita. Kun Suomi kehittää työvoiman osaamisen ylläpitämisessä toimivia teknisiä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja, niille riittää kysyntää muuallakin.

Varsinaista tekoälyä odotellessa työt muuttuvat monilla tavoin pelkästään automatisoinnin ja digitalisoinnin ansiosta. Muutos koskee myös korkeasti koulutettuja. Kun tekoälyä tai koneoppimista ryhdytään hyödyntämään, niin mikä muuttuu ja milloin?

Voidaanko korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuustaitoja tunnistaa ja tunnustaa digitaalisilla osaamismerkeillä? Entä mitkä ovat tärkeitä tulevaisuustaitoja?

Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kyseessä on toista kertaa toteutettava järjestöjen ja yhdistysten digitalisaatiota ja viidettä kertaa järjestösomen tilaa Suomessa kartoittava kokonaisuus.

Datalla sinänsä ei ole yritykselle juuri mitään arvoa, mutta jalostettuna sen arvo moninkertaistuu. Sisäistä ja ulkoista dataa hyödyntämällä rakennetaan uusia, asiakaslähtöisiä palveluita ja tuotteita. Samalla lisätään yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Turussa ja Porissa yritysten menestysedellytyksiä vahvistetaan yhdessä naapureiden kanssa. Osaajapulaan etsitään luovia ratkaisuja, sillä alueelle syntyy jopa 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana.