Avainsana: datatalous

Digitalisaation pelisääntöjä luodaan kasvavissa määrin Euroopan komissiossa. Digi-meppinä ja Madam Roaminginakin tunnettu Miapetra Kumpula-Natri avaa työmaata, jolla eurooppalaista arvopohjaa suojelevat lainsäätäjät juoksevat rinnan teknologiakehityksen kanssa.

TIEKEn mahdollisuudet datatalouden edistämiseksi kehittyvät. Jussi-Pekka Parkkari tuo ymmärryksensä datan mahdollisuuksista TIEKEn eri hankkeisiin ja yhteentoimivuutta edistäviin palveluihin.

Dataan perustuvan päätöksenteon merkitys lisääntyy matkailualalla kaikenkokoisissa yrityksissä, katsoo matkailuliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen. Datan hyödyntämisen ei myöskään tarvitse olla rakettitiedettä. Huokeita työkaluja on saatavilla kaikenkokoisille organisaatioille.

Tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn marraskuussa alkava GDPR2DSM-yhteishanke antaa mikro- ja pk-yrityksille tietoa ja työkaluja tietosuojasta huolehtimiseen. Tietosuoja rakentaa luottamusta yritysten toimintaan ja voi tuoda uusia kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomella on loistava mahdollisuus olla EU:n veturi, kun datalla ja tekoälyllä rakennetaan hyvinvointia ja kilpailukykyä. Kysymyksiä on toistaiseksi enemmän kuin vastauksia, mutta tarve pelisäännöille on varma.

Datalla sinänsä ei ole yritykselle juuri mitään arvoa, mutta jalostettuna sen arvo moninkertaistuu. Sisäistä ja ulkoista dataa hyödyntämällä rakennetaan uusia, asiakaslähtöisiä palveluita ja tuotteita. Samalla lisätään yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt? Medialukutaidosta on puhuttu jo 1950-luvulta, kun median merkitys ja vaikutusvalta alettiin ymmärtää. Enää ei riittänyt, että osasi lukea ja kirjoittaa. Oli myös tiedostettava, mitä lehdistä luki ja televisiossa näki.

TIEKEn hallituksen 2024 jäseniä. Kuvassa oikealta vasemmalle: Johannes Anttila (Demos Helsinki, hallituksen puheenjohtaja), Kimmo Karhu…

MyData2018-seminaarissa Helsingissä esiteltiin henkilökohtaisten tietojen (datan) käsittelyä, haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi näkökulma henkilökohtaiseen dataan oli jokaisen ihmisen oikeuksia dataan ja mitä sillä käytännössä tarkoitetaan.

Elämme dataryntäyksen kulta-aikaa. Yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan aiemmin, analyysityökalut muuttuvat yhä helppokäyttöisemmiksi ja demokratisoituvat. Datan perusteella päätöksiä tekevät päihittävät hihojaan ravistelevat perstuntumapäättäjät.

Moni voi yllättyä siitä, mistä Google ja Facebook saavat tulonsa. Tiedämme toki, mitä ne tekevät, mutta ymmärrämmekö aidosti niiden liiketoimintamalleja? Voisiko rehti suomalainen pk-yritys ottaa aineksia omaan toimintaansa isoilta globaaleilta datamenestyjiltä?

Monessa yrityksessä tehdään kovaa vauhtia dataohjautuvaa liiketoimintaa, edistyksellisimmissä dataan perustuvaa. Kolikon kääntöpuoli on, että usein data olemme me: verkkokäyttäytymisemme, kännykkämme, kotimme, automme, jopa kehomme ja terveytemme.