Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.
Uutta osaamista

Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Vaikka Pohjoismaat ovat selvästi edistyneet perustaitojen saralla, merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat varmistaakseen toimeentulonsa ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskuntaan.

Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) on julkaissut raportin, jossa käsitellään digiperustaitojen osaamisen tasoa Pohjoismaissa. Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa – haasteista mahdollisuuksiksi -raportti tarkastelee pohjoismaista digiosaamista SWOT-analyysin avulla.  Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan tämänhetkisten hyvien käytäntöjen ja tulevaisuuden kehittämisehdotusten näkökulmasta.

Digitaalisten perustaitojen osaamisen viitekehyksenä käytetään PIAAC-tutkimusta, jossa selvitetään 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietotekniikan avulla.

Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

Tutkimukseen osallistuneiden Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tulokset ovat samansuuntaisia ja kansainvälistä keskiarvoa paremmat. Islannin osalta on olemassa luotettavia tilastoja digitaalisista työkaluista ja väestön taidoista käyttää niitä. Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

”Vaikka Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi perustaitojen saralla, PIAAC-tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti ja varmistaakseen toimeentulonsa”, raportissa todetaan.

Pohjoismaat ovat digitaalisuuden kärkimaita. Valtaosalla on pääsy internetiin, ja digitaalisia palveluita käytetään paljon. Kuitenkin esimerkiksi ikääntyneet ja työttömät, joilla on heikot perustaidot, ovat vaarassa syrjäytyä. Haaste on, miten kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa saadaan pidettyä kaikki mukana.

Raportin mukaan haasteista huolimatta hyvä asia on se, että digiperustaitojen parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitaalisen osaamisen kehittäminen on sisällytetty opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi alueellisilla ja paikallisilla tasoilla digitalisaatiostrategioihin ja -hankkeisiin on sisällytetty väestön digiperustaitojen kehittäminen.

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue