Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Vaikka Pohjoismaat ovat selvästi edistyneet perustaitojen saralla, merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat varmistaakseen toimeentulonsa ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskuntaan.

Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) on julkaissut raportin, jossa käsitellään digiperustaitojen osaamisen tasoa Pohjoismaissa. Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa – haasteista mahdollisuuksiksi -raportti tarkastelee pohjoismaista digiosaamista SWOT-analyysin avulla.  Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan tämänhetkisten hyvien käytäntöjen ja tulevaisuuden kehittämisehdotusten näkökulmasta.

Digitaalisten perustaitojen osaamisen viitekehyksenä käytetään PIAAC-tutkimusta, jossa selvitetään 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietotekniikan avulla.

Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

Tutkimukseen osallistuneiden Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tulokset ovat samansuuntaisia ja kansainvälistä keskiarvoa paremmat. Islannin osalta on olemassa luotettavia tilastoja digitaalisista työkaluista ja väestön taidoista käyttää niitä. Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

”Vaikka Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi perustaitojen saralla, PIAAC-tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti ja varmistaakseen toimeentulonsa”, raportissa todetaan.

Pohjoismaat ovat digitaalisuuden kärkimaita. Valtaosalla on pääsy internetiin, ja digitaalisia palveluita käytetään paljon. Kuitenkin esimerkiksi ikääntyneet ja työttömät, joilla on heikot perustaidot, ovat vaarassa syrjäytyä. Haaste on, miten kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa saadaan pidettyä kaikki mukana.

Raportin mukaan haasteista huolimatta hyvä asia on se, että digiperustaitojen parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitaalisen osaamisen kehittäminen on sisällytetty opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi alueellisilla ja paikallisilla tasoilla digitalisaatiostrategioihin ja -hankkeisiin on sisällytetty väestön digiperustaitojen kehittäminen.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen