Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Miten aikuisten digiperustaidot ovat hallussa Pohjoismaissa? Raportti tuo esille kehityskohtia ja mahdollisuuksia.

Vaikka Pohjoismaat ovat selvästi edistyneet perustaitojen saralla, merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat varmistaakseen toimeentulonsa ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskuntaan.

Nordisk Nätverk för Vuxnas Lärande (NVL) on julkaissut raportin, jossa käsitellään digiperustaitojen osaamisen tasoa Pohjoismaissa. Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa – haasteista mahdollisuuksiksi -raportti tarkastelee pohjoismaista digiosaamista SWOT-analyysin avulla.  Vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia pohditaan tämänhetkisten hyvien käytäntöjen ja tulevaisuuden kehittämisehdotusten näkökulmasta.

Digitaalisten perustaitojen osaamisen viitekehyksenä käytetään PIAAC-tutkimusta, jossa selvitetään 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoja ja ongelmanratkaisutaitoja tietotekniikan avulla.

Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

Tutkimukseen osallistuneiden Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan tulokset ovat samansuuntaisia ja kansainvälistä keskiarvoa paremmat. Islannin osalta on olemassa luotettavia tilastoja digitaalisista työkaluista ja väestön taidoista käyttää niitä. Hyvistä tuloksista huolimatta suurella joukolla on vakavia perustaitopuutteita.

”Vaikka Pohjoismaat ovat edistyneet merkittävästi perustaitojen saralla, PIAAC-tutkimuksen tulokset osoittavat, että merkittävällä osalla aikuisista ei vieläkään ole perustaitoja, joita he tarvitsevat osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan aktiivisesti ja varmistaakseen toimeentulonsa”, raportissa todetaan.

Pohjoismaat ovat digitaalisuuden kärkimaita. Valtaosalla on pääsy internetiin, ja digitaalisia palveluita käytetään paljon. Kuitenkin esimerkiksi ikääntyneet ja työttömät, joilla on heikot perustaidot, ovat vaarassa syrjäytyä. Haaste on, miten kovaa vauhtia digitalisoituvassa yhteiskunnassa saadaan pidettyä kaikki mukana.

Raportin mukaan haasteista huolimatta hyvä asia on se, että digiperustaitojen parantamiseen on paljon mahdollisuuksia. Pohjoismaissa digitaalisen osaamisen kehittäminen on sisällytetty opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla. Lisäksi alueellisilla ja paikallisilla tasoilla digitalisaatiostrategioihin ja -hankkeisiin on sisällytetty väestön digiperustaitojen kehittäminen.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?
Digikyvykkyys

Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?

LOBRA-hankkeen pilottikoulutuksissa haettiin käytännön vastauksia siihen, mitä osaamista logistiikan digitalisaatio ja datan hyödyntäminen aidosti vaativat eri rooleissa – ja miten sisältö kannattaa mitoittaa. Pilottien perusteella koulutusta ja materiaaleja kehitetään jatkuvaa oppimista tukeviksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan lähtötaso ja kohdentaa oppiminen olennaiseen.

Timo Simell
Vastuullisuus
Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille
Vastuullisuus

Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille

Miten yrityksen ICT-ratkaisuista tehdään kestävämpiä – käytännössä? Nyt yrityksillä on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijatukea Green ICT:hen liittyen. Tarjolla on kaksi erilaista kokonaisuutta: koulutusta yrityksen toivomista aiheista sekä kestävyysarvio ohjelmistohankinnalle tai -tuotteelle. Tarjonta on yrityksille maksutonta ja toteutetaan de minimis -tukena – vastaten arvoltaan useaa tuhatta euroa.

Suvi Alatalo
Tekoäly ja datatalous
Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 

Tekoälyagentit ovat siirtymässä kokeiluista osaksi organisaatioiden ydintoimintaa. Kehityksen nopeutuessa korostuu tarve pysähtyä ja muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä agenttinen tekoäly tarkoittaa käytännössä ja millaisia valintoja sen hyödyntäminen edellyttää. TIEKEn kevätkokous kokoaa jäsenorganisaatiot tarkastelemaan agenttista tekoälyä yhdessä ajankohtaisen asiantuntijatiedon ja organisaatioiden arjesta nousevien näkökulmien kautta.

Marko Silventoinen