Sopimusten avainkohtia: Rekrytointirajoitus sopimuksissa
Digikyvykkyys

Sopimusten avainkohtia: Rekrytointirajoitus sopimuksissa

Yritykset voivat sopia yhteistyö- ja projektisopimuksissaan, että ne eivät palkkaa toistensa työntekijöitä sopimuskauden aikana.

Erityisesti pienelle ict-yritykselle saattaa olla ongelmallista, jos sen muutamat avainhenkilöt siirtyvät isomman sopimuskumppanin palvelukseen kesken projektin.

Samoin isommallekin yritykselle saattaa aiheutua viivästyksiä, jos useita asiantuntijoita yllättäen vaihtaa työnantajaa. Ict-alalla rekrytointirajoitusten käyttö on yleistä, ja muun muassa it-alan vakiosopimusehdot (IT2015) sisältävät rekrytointirajoituksen osana sopimusehtoja.

Yrityksen työntekijällä voi lisäksi olla omassa työsopimuksessaan kilpailukieltolauseke, joka käytännössä hankaloittaa siirtymistä saman alan yrityksen palvelukseen.

Näitä työntekijän henkilökohtaisia kilpailukieltoja säädellään tiukasti työsopimuslaissa, joka on yritystä velvoittavaa pakottavaa lainsäädäntöä.

Rekrytointirajoitukset ovat sen sijaan yritysten välisiä sopimusasioita, joihin voidaan liittää tarvittaessa myös sopimussakko. Tavanomainen sopimussakon suuruus rekrytointirajoituksen rikkomuksesta yritykselle on työntekijän kuuden kuukauden bruttopalkkaa vastaava summa.

Mikäli jossakin projektissa yrityksellä kuitenkin on erityisen vaikeasti korvattava asiantuntija, kannattaa sen tällöin neuvotella sopimussakon määräksi suurempi summa.

 

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen