Laukaan Betoni on vuonna 1993 perustettu toisen polven perheyritys, joka tekee betonielementtejä, graafista ja valmisbetonia. Yrityksen palveluksessa on yli palkattua 80 työntekijää neljässä toimipisteessä.

TuotTo-hanke on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran yhteishanke. Sen tavoitteena on edistää logistiikka-alan pienyritysten tuottavuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Aktiiviset hanketoimijat auttavat kehittämistyön alkuun ja katsovat perään

Laukaan Betonin kehittämistyön käynnistymisen laukaisevana tekijänä toimivat yrityksen ulkopuoliset toimijat TuotTo-hankkeesta. Erityiskiitokset Elomaa antaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden aktiivisuudelle. Ilman heidän sinnikästä kyselyään aloitusajankohdasta, kehittämisen käynnistäminen olisi saattanut hautautua muiden kiireiden alle.

Hankkeen asiantuntijat haastattelivat yrityksen henkilöstön ja kertoivat näkemyksenä parantamisen mahdollisuuksista yrityksissä. ”Tätä emme olisi pystyneet toteuttamaan omin voimin. Se oli kyllä vakuuttavaa, kun asiantuntijat selvityksensä perusteella ja auktoriteetillaan kertoivat, miltä tilanne yrityksessä näyttää”, muistelee Elomaa.

Laukaan betoniin palkattiin laatuinsinööri muutosta vauhdittamaan. Hanke toi raamin ja aikataulun kehittämiselle. Elomaa arvioi hankkeeseen kuuluvalla seurannalla olevan tärkeä rooli siinä, että kehittämistoiminta ei lässähdä alkuinnostuksen jälkeen, kun kehittämisen tuloksia ja suuntaa seuraavat myös yrityksen ulkopuoliset asiantuntijat.

Miksi työskennellään kaaoksen keskellä, vaikka kaivataan järjestystä?

Henkilöstöhaastattelut toivat esiin, että työntekijöiden ensisijaisena toiveena Laukaan betonin Laukaan toimipisteessä oli työympäristön siisteyden ja järjestyksen parantaminen. ”Kaikki haluaisivat työskennellä siistissä ja hyvin järjestetyssä ympäristössä, mutta jokainen on silti valmis työskentelemään kaaoksen keskellä. On tyydytty siihen, minkälaiset olosuhteet työpaikalle on luotu”, Elomaa toteaa.

Elomaa pureutuu erinomaisesti työn tuottavuuden keskeisen nykyhaasteen: Tulevaisuudentutkijoiden mukaan kaaos työssä vain lisääntyy. Työntekijät yrittävät selviytyä lisääntyvän kaaoksen keskellä. Heillä on tarve kasvavan kaaoksen hallintaan, mutta yhdessä tuotetun kaaoksen hallinta yksin tuntuu helposti ylivoimaiselta ja lamauttaa. Epäkohdat jäävät korjaamatta ja parannukset tekemättä. Sekä tuottavuus että työhyvinvointi kärsivät. Tarttisko tehdä jotakin?

Keskusteleva työyhteisö on voimavara

Elomaan kokemuksen mukaan lähes kaikki työntekijät haluavat keskustella työstään: ”Hyvin harva työntekijä kaipaa käskyttävää johtamista. Muutos vaatii keskustelua ja johtajalta kykyä keskustella asioista työntekijöiden kanssa. Sen huomaa vaikkapa seuraamalla muutosta jääkiekkovalmennuksessa. Siellä pärjäävät nyt parhaiten valmentajat, jotka tekevät työnsä muulla tavoin kuin huutamalla ja käskemällä.”

Hankeasiantuntijoiden tekemät henkilöstöhaastattelut tukivat Laukaan betonin keskustelevaa työkulttuuria. Työntekijöiden ja hankeasiantuntijoiden välisissä keskusteluissa nousivat hyvin esiin henkilöstön ajatukset työn keskeisistä kehittämistarpeista. Tämän pohjalta oli hyvä jatkaa keskustelua.

Laukaan betonissa muutoksen käynnistämistä joudutti nimenomaan henkilöstön yksimielisyys muutostarpeesta. ”Koska kaikki haluavat muutosta, muutoksen käynnistämisessä ei epäröidä”, kiteyttää Elomaa ja kertoo muutosten tapahtuneen todella nopeaan tahtiin.

Työturvallisuus ja työhyvinvointi paranevat käsi kädessä, kun henkilöstö pääsee osallistumaan

TuotTo -hankkeen asiantuntijana työskentelevä Tea Elstob TTS Työtehoseurasta toi Laukaan betoniin uutta näkökulmaa turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kytköksestä. Laukaan betonissa opittiin, että työhyvinvointia voidaan parantaa tekemällä pieniä asioita henkilöstöä kuunnelleen. Samalla työturvallisuus paranee.

Elomaa kertoo esimerkin. Työturvallisuutta ja -hyvinvointia ei välttämättä paranneta sillä, että kaikille työntekijöille hankitaan tietyt turvavarusteet, koska sellaiset pitää olla. Sen sijaan on tarpeen selvittää, millaiset turvavarusteet soveltuvat parhaiten eri työtehtäviin. Kun työntekijät pääsevät osallistumaan varusteiden valintaan, he saavat käyttöönsä heille parhaiten soveltuvat. Tämä parantaa aidosti sekä työturvallisuutta että työhyvinvointia.

Henkilöstö otti työn jatkuvan parantamiseen omakseen

Elomaa hämmästelee sitä, miten hyvin saavutettu uusi siisteys ja järjestys pysyy. ”Työntekijät ovat omaksuneet jatkuvan parantamisen ajattelun”, päättelee Elomaa. He löytävät nyt omatoimisesta parannettavaa ja ryhtyvät toimeen.

Huomion arvoista Elomaan johtamisessa on se, että hän suhtautuu työn kehittämisen haasteisiin yhteisöllisesti. Hän ei etsi vikaa yksittäisistä työntekijöistä. Hän pitää muutosta vastustavia ja jarruttavia työntekijöitä ”vanhan toimintakulttuurin uhreina”. Kun työyhteisön toimintakulttuuri muuttuu työntekijöidenkin asenne muutoksiin voi muuttua. Työntekijöiden syyttely ja syyllistäminen eivät johda mihinkään.

Nyt Elomaa suunnittelee vastaavan projektin käynnistämistä Laukaan betonin Jyväskylän toimipisteessä. Hänen mukaansa toimialalla on todella paljon kehitettävää. ”Pitkään tehtiin vain täysillä töitä kiinnittämättä kovinkaan paljon huomiota siihen, miten niitä tehdään. Valitettavasti se näkyy nyt vanhoissa betonirakentamisen miljöissä.”, Elomaa toteaa. Nuorekas Laukaan betoni ottaa toimialan kehittämisen tosissaan ja aikoo tulevaisuudessa vastata entistä paremmin kestävän rakentamisen haasteisiin.

Kirjoitus perustuu Laukaan betonin johtaja Paavo Elomaan haastatteluun. Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto, joka toimii kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa.