Suomi sai datatalouden tiekartan
Datatalous

Kuva: Topias Dean, Sitra

Suomi sai datatalouden tiekartan

Kansallinen tiekartta linjaa, miten Suomesta tehdään datatalouden edelläkävijä. TIEKEn vastuulla on pistää pk-yritysten dataliiketoimintaosaamista kuntoon. Mukaan tarvitaan rohkeita edelläkävijöitä, jotka kirittävät koko yrityskentän tekemistä, toteaa Sitran projektijohtaja Laura Halenius.

Sitran täpötäydessä auditoriossa 19.4.2023 julkistettu datatalouden kansallinen tiekartta on ollut melkoinen talkootyömaa. Takana on vuoden työ, jossa on ollut mukana yli 700 henkeä.  

Datataloudentiekartta.fi -sivuston jatkuvasti päivittyvältä mittaristolta voi tarkastaa datatalouden tilannekuvan. Miten Suomen datatalouden arvo kehittyy? Mihin yritykset käyttävät dataa ja tekoälyä?  Riittääkö meillä dataosaajia? Mittaristo kertoo muun muassa, että tekoälyä hyödyntää nyt 12 prosenttia yrityksistä, ja että digitaalinen CRM-järjestelmä asiakkuuksien hallintaan on käytössä 46 prosentilla yrityksistä.  

”Suomessa 30–35 prosenttia yrityksistä on edelläkävijöitä datan hyödyntämisessä. Mutta miten me saamme ne loput 70 prosenttia yrityksistä mukaan? Siihen me tarvitsemme teitä edelläkävijöitä”, tiekartan laatimisesta vastannut projektijohtaja Laura Halenius kannustaa kuulijoita. 

Pk-yritysten taidot kuntoon 

Tiekartta listaa yli 20 toimenpidettä, jolla datavetoisesta taloudesta saadaan kaikki irti. Yksi tärkeimmistä toimista on pk-yritysten dataliiketoimintaosaamisen parantaminen. 

Dataliiketoiminnan osaaminen on heikointa pienimmillä yrityksillä. Mikro- ja pk-yritykset vastaavat yli puolesta maamme yritysten liikevaihdosta. Suomessa kuitenkin vain alle kolmasosa pk-yrityksistä kokee, että datan hyödyntäminen toisi niille kilpailuetua. Verrokkimaissa kuten Hollannissa tai Saksassa vastaava osuus on yli puolet.  Datan hyödyntäminen liiketoiminnassa tuo todistettavasti kasvua yrityksiin. 

SITRA tarttui härkää sarvista 2020, kun se lanseerasi pk-yrityksille suunnatun Datasta kasvua -kehitysohjelman. TIEKE on hyödyntänyt SITRAn pioneerityötä omissa datatalouden koulutuksissaan.  

”Me toteutimme viime vuonna tältä pohjalta verkkovalmennuksen matkailualan pk-yritysten dataliiketoiminnan osaamisen kehittämiseksi, kertoo tilaisuudessa puhunut TIEKEn toiminnanjohtaja Hanna Niemi-Hugaerts

Koulutuksen työkaluja olivat SITRAn materiaaleihin pohjautuvat verkkovalmennukset, sekä sitä tukevat webinaarit ja asiantuntijatapaamiset.  

”Nyt meillä on käynnissä Datamatka-valmennus, jossa koulutusta on kehitetty vielä askel eteenpäin. Verkkovalmennuksen lisäksi teemme oikeita kokeiluja, joissa yritykset pääsevät todella hyödyntämään dataa omassa toiminnassaan.” 

TIEKE haluaa tehdä pk-yritysten Datasta kasvua -ohjelmasta osan pysyvää koulutustarjontaansa, kertoo Hanna Niemi-Hugaerts. 

Rohkeilla kokeiluilla eteenpäin 

Julkistustilaisuuden paneelissa Business Finlandin Janne Järvinen kannustaa yrityksiä rohkeisiin kokeiluihin esimerkiksi tekoälyn kanssa.  

”Lähtekää vain rohkeasti kokeilemaan. Sitä kautta tulee onnistumisia, jotka taas johdattavat eteenpäin”, Järvinen ehdottaa. 

Järvisen toive on, että yhä useammassa pk-yrityksessä ”lamppu syttyisi”, ja ne lähtisivät miettimään miten data ja digitaalisuus otetaan osaksi liiketoiminnan ydintä. Business Finland on käynnistämässä Data Economy –ohjelmaansa, jonka tavoitteena on kannustaa suomalaisia yrityksiä kehittämään datan hyödyntämiseen ja jakamiseen perustuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. 

Helpoiten lamppu syttyy käytännönläheisessä koulutuksessa, jossa datatalouteen pääsee tutustumaan yhdessä vertaisyritysten kanssa. Näin kävi siivousyritys Sivex Oy:ssä, joka osallistui vuonna 2020 ensimmäiseen SITRAn järjestämään Datasta kasvua -valmennukseen. Nyt tekeillä on datapohjainen järjestelmä yrityksen johtamiseen ja työntekijöiden koulutukseen.  

”Me olemme vielä testivaiheessa. Haluamme ensin hyödyntää ohjelmistoa omassa yrityksessämme, katsoa miten se toimii ja miten se motivoi meidän työntekijöitämme”, kertoo Sivex Oy:n toimitusjohtaja Monika Põldkivi. Jatkosuunnitelmat ovat kuitenkin jo selvillä, sillä ohjelmistoa on tarkoitus myydä myös muille siivousalan yrityksille. 

Mikä on toimitusjohtajan neuvo muille yrittäjille, jotka pohtivat mikä voisi olla datan rooli minun liiketoiminnassani? 

”Jos teillä on idea, lähtekää kehittämään sitä täysin avoimin mielin”, Põldkivi kannustaa. Näin myös Sivex on hankkinut uusia tietoja ja taitoja sekä yhteistyökumppaneita, joiden avulla siivousyritys voi tulevaisuudessa laajentua ohjelmistotoimittajaksi.  

Datatalous mullistaa kaiken 

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen vertaa omassa puheenvuorossaan datatalouden mahdollisuuksia sähkövoiman keksimiseen.  

”Kun sähköä alettiin tuottaa, emme me vielä haaveilleet sähköhammasharjoista tai -autoista”, Katainen sanoo. Tänä päivänä data on aivan samalainen raaka-aineuutuus kuin sähkövoima 100 vuotta sitten. 

”Emme me vielä tiedä mihin me dataa viiden tai kymmenen vuoden päästä käytämme. Mutta sen tiedämme, että data tulee mullistamaan ja uudistamaan sekä yhteiskuntia että yrityksiä.” Jyrki Katainen haastaa vielä kuulijat ilmiantamaan Suomen kiinnostavimpia datatalouden ratkaisuja Sitran verkkosivustolla.  

Hanna Niemi-Hugaerts toivoo, että datataloudentiekartta.fi-sivustolla loppuvuodesta 2023 julkaistavat menestystarinat innostavat mahdollisimman monia yrityksiä opintielle. ”Jos sopivaa datatalouden kurssia ei löydy, voi lähteä itseopiskelemaan. Sitran kurssiaineistot löytyvät verkosta, ja meidän koulutusohjelmiemme webinaaritallenteet ovat kaikkien katsottavissa.” 

TIEKE etsii parhaillaan mallia, jolla Datasta kasvua -ohjelmasta saataisiin pysyvä osa TIEKEn koulutustarjontaa. ”Näin voisimme auttaa entistä laajempaa pk-yritysten joukkoa datatalouden saralla.” 

Julkistustilaisuuden puhujien yhteinen toive on, että datatalouden tiekartalla olisi iso vaikutus tulevan hallitusohjelman kirjauksiin.  

”Tämä on eri sidosryhmien käsitys siitä, mistä voisi aloittaa, kun alamme hyödyntää dataa julkisten palvelujen ja talouskasvun vahvistamiseksi”, linjaa Kristo Lehtonen, Sitran Reilu datatalous -teeman johtaja. 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell