Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa

Verkkolaskujen validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta ja edistää taloushallinnon automatisointia.

Verkkolaskuoperaattorit aloittavat eurooppalaisen normin mukaisten verkkolaskujen validoinnin 6.4.2021.

Validointi tarkoittaa sitä, että tarkistetaan ovatko verkkolaskut muodostettu sisällöllisesti oikein. Esimerkiksi tuotteen hinnasta laskettava arvonlisävero on oikein laskettu tuotteen verottomasta hinnasta.

Validointisäännöt ovat tiukat. Jos lasku ei mene validoinnista läpi, sitä ei toimiteta lainkaan vastaanottajalle.

Verkkolaskujen tarkistuksen tavoite

Validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta. Tällä tavoin pystytään parantamaan yksityisen ja julkisen sektorin taloushallinnon automatisointia. Verkkolaskuissa on tällä hetkellä usein väärin muodostettuja tietoja, joiden tarkistus ja oikaisu kuormittavat taloushallinnon toimintaa huomattavasti.

Tarkistussäännöt perustuvat EU-standardiin

Validoinnissa käytettävät validointi- eli tarkistussäännöt perustuvat ns. Eurooppa-normiin eli EU:n standardiin EN16931. Validointisäännöt on tehty yhteystyössä verkkolaskuoperaattoreiden, Valtiokonttorin ja Verohallinnon kanssa ja validointisäännöt ovat heidän hyväksymiä.

Vain Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkistetaan

Vain laskuille, jotka ovat merkitty EN16931-merkillä, tehdään Eurooppa-normin mukainen tarkistus. Muut laskut tarkistetaan kuten aikaisemminkin.

Siirtyminen Eurooppa-normin mukaisiin verkkolaskuihin

Taustalla on laki Euroopan unionin (EU) verkkolaskudirektiivin mukainen laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2020.

Edellä mainitun lain mukaisesti julkisen sektorin organisaatiot siirtyvät käyttämään Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Valtiokonttori julkaisi omasta toiminnastaan tiedotteen asiasta.

Lisätietoja tarkistuksesta löytyy Tieken sivuilta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!
Digikyvykkyys

Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Nina From
Vastuullisuus
Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?
Vastuullisuus

Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

Nani Pajunen ja Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista
Digikyvykkyys

Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Marko Silventoinen