Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa

Verkkolaskujen validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta ja edistää taloushallinnon automatisointia.

Verkkolaskuoperaattorit aloittavat eurooppalaisen normin mukaisten verkkolaskujen validoinnin 6.4.2021.

Validointi tarkoittaa sitä, että tarkistetaan ovatko verkkolaskut muodostettu sisällöllisesti oikein. Esimerkiksi tuotteen hinnasta laskettava arvonlisävero on oikein laskettu tuotteen verottomasta hinnasta.

Validointisäännöt ovat tiukat. Jos lasku ei mene validoinnista läpi, sitä ei toimiteta lainkaan vastaanottajalle.

Verkkolaskujen tarkistuksen tavoite

Validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta. Tällä tavoin pystytään parantamaan yksityisen ja julkisen sektorin taloushallinnon automatisointia. Verkkolaskuissa on tällä hetkellä usein väärin muodostettuja tietoja, joiden tarkistus ja oikaisu kuormittavat taloushallinnon toimintaa huomattavasti.

Tarkistussäännöt perustuvat EU-standardiin

Validoinnissa käytettävät validointi- eli tarkistussäännöt perustuvat ns. Eurooppa-normiin eli EU:n standardiin EN16931. Validointisäännöt on tehty yhteystyössä verkkolaskuoperaattoreiden, Valtiokonttorin ja Verohallinnon kanssa ja validointisäännöt ovat heidän hyväksymiä.

Vain Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkistetaan

Vain laskuille, jotka ovat merkitty EN16931-merkillä, tehdään Eurooppa-normin mukainen tarkistus. Muut laskut tarkistetaan kuten aikaisemminkin.

Siirtyminen Eurooppa-normin mukaisiin verkkolaskuihin

Taustalla on laki Euroopan unionin (EU) verkkolaskudirektiivin mukainen laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2020.

Edellä mainitun lain mukaisesti julkisen sektorin organisaatiot siirtyvät käyttämään Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Valtiokonttori julkaisi omasta toiminnastaan tiedotteen asiasta.

Lisätietoja tarkistuksesta löytyy Tieken sivuilta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?
Digikyvykkyys

Miten logistiikka-alan osaaminen rakennetaan tarpeita vastaavaksi?

LOBRA-hankkeen pilottikoulutuksissa haettiin käytännön vastauksia siihen, mitä osaamista logistiikan digitalisaatio ja datan hyödyntäminen aidosti vaativat eri rooleissa – ja miten sisältö kannattaa mitoittaa. Pilottien perusteella koulutusta ja materiaaleja kehitetään jatkuvaa oppimista tukeviksi kokonaisuudeksi, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan lähtötaso ja kohdentaa oppiminen olennaiseen.

Timo Simell
Vastuullisuus
Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille
Vastuullisuus

Maksutonta Green ICT -koulutusta ja ohjelmistojen kestävyysarvioita yrityksille

Miten yrityksen ICT-ratkaisuista tehdään kestävämpiä – käytännössä? Nyt yrityksillä on mahdollisuus saada maksutonta asiantuntijatukea Green ICT:hen liittyen. Tarjolla on kaksi erilaista kokonaisuutta: koulutusta yrityksen toivomista aiheista sekä kestävyysarvio ohjelmistohankinnalle tai -tuotteelle. Tarjonta on yrityksille maksutonta ja toteutetaan de minimis -tukena – vastaten arvoltaan useaa tuhatta euroa.

Suvi Alatalo
Tekoäly ja datatalous
Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen tekoäly strategisesti ja turvallisesti – yhteinen tilannekuva 

Tekoälyagentit ovat siirtymässä kokeiluista osaksi organisaatioiden ydintoimintaa. Kehityksen nopeutuessa korostuu tarve pysähtyä ja muodostaa yhteinen näkemys siitä, mitä agenttinen tekoäly tarkoittaa käytännössä ja millaisia valintoja sen hyödyntäminen edellyttää. TIEKEn kevätkokous kokoaa jäsenorganisaatiot tarkastelemaan agenttista tekoälyä yhdessä ajankohtaisen asiantuntijatiedon ja organisaatioiden arjesta nousevien näkökulmien kautta.

Marko Silventoinen