Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskujen oikeellisuuden tarkistus aloitetaan huhtikuussa

Verkkolaskujen validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta ja edistää taloushallinnon automatisointia.

Verkkolaskuoperaattorit aloittavat eurooppalaisen normin mukaisten verkkolaskujen validoinnin 6.4.2021.

Validointi tarkoittaa sitä, että tarkistetaan ovatko verkkolaskut muodostettu sisällöllisesti oikein. Esimerkiksi tuotteen hinnasta laskettava arvonlisävero on oikein laskettu tuotteen verottomasta hinnasta.

Validointisäännöt ovat tiukat. Jos lasku ei mene validoinnista läpi, sitä ei toimiteta lainkaan vastaanottajalle.

Verkkolaskujen tarkistuksen tavoite

Validoinnin tavoitteena on parantaa verkkolaskuissa olevien tietojen oikeellisuutta. Tällä tavoin pystytään parantamaan yksityisen ja julkisen sektorin taloushallinnon automatisointia. Verkkolaskuissa on tällä hetkellä usein väärin muodostettuja tietoja, joiden tarkistus ja oikaisu kuormittavat taloushallinnon toimintaa huomattavasti.

Tarkistussäännöt perustuvat EU-standardiin

Validoinnissa käytettävät validointi- eli tarkistussäännöt perustuvat ns. Eurooppa-normiin eli EU:n standardiin EN16931. Validointisäännöt on tehty yhteystyössä verkkolaskuoperaattoreiden, Valtiokonttorin ja Verohallinnon kanssa ja validointisäännöt ovat heidän hyväksymiä.

Vain Eurooppa-normin mukaiset laskut tarkistetaan

Vain laskuille, jotka ovat merkitty EN16931-merkillä, tehdään Eurooppa-normin mukainen tarkistus. Muut laskut tarkistetaan kuten aikaisemminkin.

Siirtyminen Eurooppa-normin mukaisiin verkkolaskuihin

Taustalla on laki Euroopan unionin (EU) verkkolaskudirektiivin mukainen laki hankintayksiköiden ja elinkeinonharjoittajien sähköisestä laskutuksesta (241/2019), joka tuli voimaan 1.4.2020.

Edellä mainitun lain mukaisesti julkisen sektorin organisaatiot siirtyvät käyttämään Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja. Valtiokonttori julkaisi omasta toiminnastaan tiedotteen asiasta.

Lisätietoja tarkistuksesta löytyy Tieken sivuilta.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta
Digikyvykkyys

Havaintoja sisälogistiikan pk-yritysten digitalisaatiosta

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Jari Salo
Digikyvykkyys
Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille
Digikyvykkyys

Digitaidot ovat keskeinen kyvykkyys meille kaikille

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell