“Ainahan sitä olisi kehitettävää”– pk-yritysten TOP 5 -kehityskohteet
Digikyvykkyys

“Ainahan sitä olisi kehitettävää”– pk-yritysten TOP 5 -kehityskohteet

Digitalisaation mahdollisuudet haastavat yrityksiä miettimään toimintatapojaan uudelleen. Pitäisikö panostaa verkkokauppaan? Miten saisi varaston paremmin online-hallintaan? Miten yrityksen pitäisi näkyä sosiaalisessa mediassa?

Tänä päivänä erityisesti tietotekniikan kehitys on keskeinen työtä muuttava tekijä. Digitalisaatio ravistelee työtä kaikkialla, myös TuotTo – Tuottavat toimintamallit -hankkeeseen osallistuneissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tässä viisi kehityskohdetta, joihin useimmissa yrityksissä kannattaisi ensimmäisenä keskittyä.

Digitalisaation mahdollisuudet haastavat yrityksiä miettimään toimintatapojaan uudelleen. Pitäisikö panostaa verkkokauppaan? Miten saisi varaston paremmin online-hallintaan? Miten yrityksen pitäisi näkyä sosiaalisessa mediassa? Vaikutukset ovat moninaisia, kun paikallinen palvelu laajenee Suomen kattavaksi tai peräti kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Materiaalit ja tuotteet liikkuvat ympäri maata ja maailmaa, ja pulaa on niin osaavista työntekijöistä kuin sopivista toimitiloista.

Kehitä yritystä kokonaisuutena

Usein yrityksessä tunnistetaan parantamisen tarvetta monissa yksittäisissä asioissa. Muutostarve voi näkyä työmäärän lisääntymisenä, tuotannossa ilmenevinä häiriöinä, työn sujumattomuutena ja kiireenä. Työ saattaa tuntua rasittavalta ja epämielekkäältä. Mutta muutos voi näyttäytyä myös mahdollisuuksina: uusina asiakkaina, tuotteina ja palveluina, liiketoiminnan kasvuna, toiminnan kehittämisenä ja työntekijöiden uravaihtoehtoina.

Harvemmin kuitenkaan huomataan, että toimintaympäristön, asiakaskunnan, tuotantoprosessien ja työvälineiden muutokset kytkeytyvät toisiinsa. Toiminnan kehittämisessä yksittäiset ratkaisut eivät välttämättä riitä, vaan saattavat päinvastoin lisätä työn häiriöitä, jos ne vetävät toimintaa eri suuntiin. Esimerkiksi työnjakoon voi vaikuttaa kaksi erisuuntaista tavoitetta: yhtä aikaa pyritään lisäämään työkiertoa ja joustavaa siirtymistä työpisteistä toiseen työtilanteen mukaan, mutta samanaikaisesti asiakkaalle räätälöidyt tuotteet vaativat syvällisempää osaamista ja erikoistyövälineiden hallintaa. Siksi työtä pitää kehittää kokonaisuus huomioon ottaen.

Kehittämisen TOP 5

TuotTo-hankkeessa yrityksissä hahmotettiin ensin yhdessä kokonaiskuva yrityksen kehityssuunnasta ja kartoitettiin nykytoiminnan kehitystarpeet. Sitten valittiin muutama asia, joita ensin edistetään. Kehityskohteiden kirjo yrityksissä osoittautui laajaksi, mutta seuraavat viisi asiaa olivat useimmissa yrityksissä keskeisiä mahdollisuuksia toiminnan parantamiseen:

1. Perehdy ja opasta käytössä oleviin tietojärjestelmiin.

Tehosta järjestelmien ominaisuuksien hyödyntämistä. Panosta järjestelmien integrointiin. Kouluta ja opasta kaikille käyttäjille riittävät taidot järjestelmien käyttöön. Näin esimerkiksi tietojen kirjaamisen tarve moneen paikkaan vähenee ja ajantasainen seurantatieto (tilaukset, varastot, konekuormitus, työajat jne.) lisääntyy.

2. Kehitä varastonhallintaa.

Varastojen siisteys, järjestys ja varastotietojen ajantasaisuus ovat keskeinen osa sujuvaa ja tuottavaa toimintaa. Keinoja ovat esimerkiksi numeroidut varastopaikat, tuote- ja materiaalikoodiston selkeys, viivakoodien käyttöönotto ja tilausrajojen asettaminen.

3. Kehitä työnjakoa ja selkiytä vastuita.

Kun yritys kasvaa ja toiminta muuttuu, tärkeää on aika ajoin pohtia, tukevatko organisointi, työnjako, tehtävät ja vastuut toiminnan sujuvuutta ja työhyvinvointia.

4. Tehosta perehdytystä ja huolehdi jatkuvasti osaamisen ylläpidosta.

Kokoa perehdytyskansioon perehdytyskäytännöt, ohjeet, tarkistuslistat ja muut materiaalit. Kouluta uusista tuotteista, materiaaleista ja välineistä. Ratkaise yhdessä ongelmia ja kehitä yhdessä prosesseja ja uusia tuotteita.

5. Kehitä sisäistä viestintää.

Pienessäkin yrityksessä huhu korvaa tiedon ja jokaisen oma kokemus yhtenäisen näkemyksen, jos johdon ja työntekijöiden viestintä ei ole säännöllistä ja keskustelu avointa. Esimerkiksi säännölliset kokouskäytännöt päivittäisille ja pidemmän aikavälin asioille sekä sähköinen kalenteri, skype ja muut digitaaliset välineet varmistavat yhteisen ymmärryksen niin päivittäisestä priorisoinnista kuin yrityksen tulevasta suunnasta.

Kehitä yhdessä – opi yhdessä!

Erityisesti PK-yrityksissä työntekijät toimivat lähellä asiakasrajapintaa. Myymälä ja tuotantotila ovat usein yksi ja sama asia, onpa kyse sitten metallipajasta, tarrayrityksestä tai vaateverkkokaupasta. Siivousyrityksissä työntekijä toimii asiakkaan tiloissa. Näin työntekijät tuntevat tuotteet ja prosessit sekä asiakkaan palvelutarpeen. Kun työntekijät tuovat esille oman tietonsa ja johto näkemyksenä yrityksen toimintaympäristöstä ja kehitysvaihtoehdoista, muodostuu kaikille ymmärrys siitä, miksi muutoksia tehdään ja mitä hyötyä niistä on työn tekemisen kokonaisuuden kannalta. Kun kehitetään yhdessä, parannetaan yhtaikaa sekä yhteistä toimintaa, osaamista että työhyvinvointia.

“Yhdessä kehittäminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Siitä huolimatta se kannattaa. Suosittelen!”

– Virpi Turkkila, talous- ja hallintojohtaja


Kirjoitus on alunperin julkaistu Työterveyslaitoksen blogissa 28.8.2019.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub