Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa
Digikyvykkyys

Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa

Digitalisaatiokehityksen nopea tahti korostaa, kuinka tärkeää on oppia jatkuvasti uusia taitoja ja tunnistaa osaaminen. Osaamisen tunnistaminen vaatii strategista ajattelua, osaamista koskevaa dataa, konkreettisia käytännön työkaluja ja yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä osaamisen tunnistamisen malleista ja työkaluista ovat osaamismerkit, data-avaruudet ja digikompassi.

Digiosaaminen on jatkuvasti muuttuva maasto. Yhteiskunnan digitaalinen kehitys on nopeaa, ja yksilöiden sekä yhteisöjen haaste on pysyä digitalisaatiokehityksessä mukana. Yksilöiden tuleekin kehittää digitaitojaan läpi elämän ja yhteisöjen lähestyä osaamista strategisesti. Silloin koko yhteiskunnassa voidaan hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.

“Teknologia edistää ja tukee oppimista, ja oppimisen tulee olla digitalisoituvassa maailmassa jatkuvaa. Jo lapsuudessa tulisi saada valmiudet kehittää digitaitoja. Jokaisella tulisi olla geneeriset perustaidot, miten hyödyntää esimerkiksi tekoälyä tai toimia tietoturvallisesti.”

TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom

Jotta yhteiskunta voi menestyä, työikäisten ihmisten digiosaamista koskevat oppimistarpeet tulee tunnistaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lisäksi tarvitaan työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla eri tavoin karttuva osaaminen on mahdollista tehdä näkyväksi ja saada laajasti hyötykäyttöön.

“Digitaitoja tulisi käsitellä valtakunnallisen mallin mukaan. Kun ihmiset vaihtavat alaa, olisi helppoa osoittaa, mitä he osaavat. Tähän tarvitaan yleispätevä malli, jonka avulla tunnistetaan osaaminen”, Sjöblom sanoo. 

Selvitys: Miten koulutuksen ulkopuolinen osaaminen saadaan näkyväksi? 

Yhteentoimivia tapoja osaamisen tunnistamiseksi on jo kehitetty. Haasteeseen on tarttunut esimerkiksi valtioneuvoston osaamisen tunnistamisen työryhmä Työikäisten osaamisen tunnistaminen -hankkeessa.

Työryhmän tehtävä on kehittää työvälineitä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamiseen. Työryhmä hankki aiheesta selvityksen, jonka tekevät Demos Helsinki, Innolink ja TIEKE. 

Selvityksen mukaan osaamisen tunnistamiseen on jo paljon erillisiä työkaluja, mutta kokonaisuus on edelleen täsmentymätön. Jotta nykyiset työkalut ja toimintamallit otetaan käyttöön, pitää osaamisen tunnistamisen olla yritysten strategiassa asti.

Digitaaliset osaamismerkit ovat oiva tapa tunnistaa ja sanoittaa osaamista. Osaamisen tunnistamisen työryhmä suosittelikin väliraportissaan osaamismerkkien kehittämistä. 

Kiertotalouden osaamismerkistö on kestävän kasvun moottori

Esimerkki uudesta ja akuutista työelämän tarpeesta on kiertotalouteen liittyvä osaaminen, joten valtioneuvoston työryhmä on käynnistänyt siihen liittyvän osaamismerkistön selvitystyön ja pilotoinnin. Tavoitteena on osaamismerkistö, jonka avulla tunnistetaan ja tehdään näkyväksi työelämässä tarvittavaa kiertotalousosaamista. 

TIEKEn Sjöblom kertoo, että kiertotalouden osaamismerkistö palvelee erityisesti niitä työnantajia, jotka haluavat kasvattaa organisaationsa kiertotalousosaamista, koska ovat uudistamassa organisaatiotaan kohti kiertotaloutta.

“Osaamismerkistön avulla saadaan kattava kuva organisaation kiertotalousosaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista”, Sjöblom kiteyttää.

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Larjomaa toteaa, että esimerkiksi rakennusala, kemian ala ja teknologiateollisuus ovat tärkeitä kiertotalouden toimijoita. 

“Pyrkimyksenä on, että työpaikoilla pilotoidaan näitä osaamismerkkejä. Läpi elämän jatkuva oppiminen ja osaamismerkkien hyödyntäminen ovat tärkeitä Suomen kestävän kasvun kannalta.”

Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Larjomaa

Larjomaan mukaan valtioneuvoston Työikäisten osaamisen tunnistamisen -hankkeen haaste on tulosten jalkauttaminen. 

“Teemme loppuraportin tuloksista ensi syksynä. Jalkauttamisessa paljon on kiinni siitä, miten tuota raporttia käytetään.”

Data-avaruudet mullistavat datan jakamisen ja hyödyntämisen 

Osaamismerkit ovat yksi yksilöiden osaamisdatan tyyppi. Organisaatioiden välistä osaamisdatan jakamista taas helpottavat data-avaruudet.

Data-avaruudet ovat parhaimmillaan laajoja kansallisrajat ylittäviä yhteisiä data-alueita, jotka liittyvät esimerkiksi osaamista, terveyttä, julkishallintoa, maataloutta tai terveyttä koskevaan dataan. Data-avaruuksien tavoite on edistää datan jakamista ja valjastaa näin datan arvo Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyödyksi.

Myös data-avaruuksien kohdalla datan jakamisesta saatavaan hyötyyn ja käyttötapauksiin on syytä kiinnittää huomiota, Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste toteaa. Hän kertoo, että teknisen kehittämisen rinnalla jopa tärkeämpää on testata ja kokeilla erilaisia osaamiseen liittyviä data-avaruuden ratkaisuja sekä levittää tuloksia laajempaan käyttöön.

“Data-avaruuksien teknisen toteutuksen parissa työskennellään parhaillaan kovaa vauhtia. Sen rinnalla avainasia on yhteinen tahtotila, jolla jalkautetaan datan jakamisen ja vaihtamisen toimintamalli.”

Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste

Suomi voisi olla osaamisdata-avaruuden kehittämisessä edelläkävijä

Suomessa myös TIEKE työskentelee data-avaruuteen liittyvien teemojen parissa ja tuo esiin yritysten data-avaruuksiin liittyviä tarpeita sekä auttaa yrityksiä hyödyntämään data-avaruuksia.

DS4Skills (Data Space for Skills) rakensi pohjan osaamisdatan data-avaruudelle ja datan jakamisen toimintamallille. Tässä työssä oli mukana suomalaisia toimijoita. Nyt on käynnissä uusia laajoja kehitysprojekteja varsinaisten osaamisdata-avaruuksien toteuttamiseen.

Headain Passi-Rausten mukaan Suomi voi olla jopa edelläkävijä osaamisdata-avaruuden kehittämisessä. 

”On tärkeää, että opimme koko ajan uutta digitaalisuudesta. Kuinka hallitaan esimerkiksi uusin tekoäly ja osoitetaan siihen liittyvä osaaminen. Data-avaruudet luovat luotettavan infran, joka helpottaa ja nopeuttaa datan jakamista ekosysteemissä ja arvon tuottamista datasta eri palveluiden avulla. Viime kädessä tämä auttaa ja palvelee ihan jokaista.”

Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste

Digikompassi: esimerkki EU-tason yhteisestä digiosaamisen kehittämisestä

Osaamisen data-avaruus on yksi esimerkki siitä, miten EU panostaa digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen. Toinen merkittävä esimerkki on digikompassi: työkalu, joka antaa EU-tasolla suuntaviivat digitaaliseen siirtymään. Siihen on koottu tavoitteet, jotka edistävät koko yhteiskunnan digitalisoitumista. 

Suomen digikompassi ohjaa maamme digitalisaatiokehitystä. Digikompassiin on koottu tavoitteet yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat osaaminen, infrastruktuuri, julkiset palvelut sekä yritykset.

Sjöblomin mukaan myös digikompassin kohdalla kokonaisuuden vieminen ruohonjuuritasolle on vasta kehitysasteella.

“Digikompassi on tehty ministerityöryhmän ohjauksessa ja julkaistu jo, mutta ei vielä tehokkaasti jalkautettu, eli tämän kanssa täytyy tehdä töitä”, Sjöblom kertoo.

Myös oppilaitosten vastattava uusiin osaamistarpeisiin

Digitalisaatio asettaa myös oppilaitokset uusien haasteiden eteen, kun ilmenee uusia osaamisalueita, joihin oppilaitosten pitäisi pyrkiä vastaamaan. Lisäksi oppilaitoksissa olisi hyvä saada esiin muualla kuin koulutusjärjestelmässä kertyvä osaaminen.

Ympäristö- ja energiatekniikan lehtori Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että heidän oppilaitoksessaan osaamista saadaan esiin yritysyhteistyössä, täydennyskoulutuksessa, alumniyhteistyössä sekä kehitys- ja tutkimushankkeissa.

“Pystymme vastaamaan tällä hetkellä hyvin tarpeisiin, joita elinkeinopuolelta tulee. Teemme nopealla aikataululla tutkimus- ja kehitystyötä sekä kiertotalouskoulutusta. Pyrimme myös ennakoimaan ja miettimään, mitä osaamista organisaatioissa tarvitaan esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.”

Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henna Knuutila

Lue seuraavaksi

Datatalous
Dataliiketoiminnan edelläkävijöiden muodostama Data Spaces Alliance Finland -yhteistyöverkosto käynnistyi
Datatalous

Dataliiketoiminnan edelläkävijöiden muodostama Data Spaces Alliance Finland -yhteistyöverkosto käynnistyi

Data-avaruudet luovat yrityksille mahdollisuuksia nopeutetulle kasvulle ja innovaatioille, turvaavat pääsyn tärkeisiin resursseihin sekä mahdollistavat datan myynnin ja jakamisen usean toimijan kesken. Data-avaruusteknologiat ovat myös tärkeitä mahdollistajia tekoälyratkaisujen kehittämisessä. Juuri lanseerattu Data Spaces Alliance Finland -verkosto kokoaa suomalaiset dataliiketoiminnan edelläkävijät yhteen ja tarjoaa jäsenilleen yhtenäisen näkymän organisaatiorajat ylittävien ratkaisujen kehittämiseen.

Suvi Alatalo
Vastuullisuus
GreenICTComp: ICT ja ilmasto –koulutusta opettajille
Vastuullisuus

GreenICTComp: ICT ja ilmasto –koulutusta opettajille

Tervetuloa koulutukseen, jonka jälkeen ymmärrät ICT-alan merkityksen tietoyhteiskunnalle ja tämän kehityksen vaikutukset ilmastoon. Lisäksi ymmärrät miten alan haasteet kytkeytyvät ilmastonmuutoksen ongelmakenttään.

Antti Sipilän muotokuva.
Antti Sipilä
Digikyvykkyys
Sujuva tietojen hallinnointi yhdistyksissä tukee tietosuojan toteutumista
Digikyvykkyys

Sujuva tietojen hallinnointi yhdistyksissä tukee tietosuojan toteutumista

Harrastustoimintaa järjestävän yhdistyksen arkeen sisältyy paljon hallinnollista työtä, kun huolehditaan kirjanpidosta, seurataan toiminnan tuloksia tai ylläpidetään luetteloa yhdistyksen jäsenistä. Hallinnollinen työ tapahtuu yhä suuremmissa määrin erilaisten digitaalisten järjestelmien tukemana. Hyvä tietohallinto tekee toiminnasta sujuvampaa ja tukee tietosuojalainsäädännön noudattamista.

Mikko Eloholma